Katseet ylös luokaa veljet, aika tullut on,
meidän edessämme vahvinkin on voimaton.
Aika pysähtyy ja siirtyy vuoret paikoiltaan,
me emme järky vaikka tulta satais päälle maan.
Heikoille voi olla liikaa kutsu metallin,
muttei niille joita ohjaa vaisto soturin!
Taivas lyö tulta yläpuolellamme,
kaikuu kallioilla ääni totuuden.
Verivalan taika on aina suojanamme,
tuo merkki metallisen veljeyden!
Missä liikummekin aina meidät huomataan,
kunnia ja voima saavat meihin uskomaan.
Tulivana seuraa joukkoamme mahtavaa,
on luonto puolellamme tukemassa sanomaa:
Heikoille voi olla liikaa kutsu metallin,
muttei niille joita ohjaa vaisto soturin!
Taivas lyö tulta yläpuolellamme,
kaikuu kallioilla ääni totuuden.
Verivalan taika on aina suojanamme,
tuo merkki metallisen veljeyden!
Taivas lyö tulta yläpuolellamme,
kaikuu kallioilla ääni totuuden.
Taivas lyö tulta yläpuolellamme,
kaikuu kallioilla ääni totuuden.
Verivalan taika on aina suojanamme,
tuo merkki metallisen veljeyden!
Taivas lyö tulta!
Taivas lyö tulta!
Taivas lyö tulta yläpuolellamme,
kaikuu kallioilla ääni totuuden.
Verivalan taika on aina suojanamme,
tuo merkki metallisen veljeyden!
